Pride-viikon hengessä: Seksuaalisuus ja uskonto

Hyvää Pride-viikkoa :) Postaukseen sain innoituksen vähän myöhässä, mutta kuitenkin.


Ajattelin nyt avata sanaisen arkkuni hetken hiljaisuuden jälkeen, taas kerran.

Uskonto ja homous? Voiko Jumalaan uskova edes "olla muuta kuin hetero"?  En tiedä, kuinka moni oikeasti tunnustaa uskovansa Jumalaan ja on samaan aikaan vähemmistön edustaja. Itse siis olen bi-seksuaali.

Tästä ei liiemmin ole tullut puhuttua kenellekään, koska kuitenkin olen aina päätynyt seurustelemaan poikien/miesten kanssa.

Huomasin jo ala-asteella ihastuvani tyttöihin, tästä taisin mainita silloiselle parhaalle ystävälleni jotain, mutta en tiedä kuinka tosissaan hän sen silloin otti. Minun mielipiteeni on, että jokainen saa uskoa mihin tahansa, sekä seksuaalinen suuntautuminen, oli se mikä tahansa, ei ole minulle mikään ongelma. Minua loukkaisi, jos/kun kertoisin olevani bi-seksuaali, ystäväni eivät enää haluaisi olla ystäviäni, tai jos ystävyys jatkuisi, eivät silti hyväksyisi minua sellaisena kuin olen.

Homovastaisia ihmisiä löytyy paljon, ja nämä ns. "homofobiset" ihmiset eivät siis inhoa mielestäni vain homoja, vaan ylipäänsä seksuaali - ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia.

Mietin vain, minkä takia seksuaali - ja sukupuolivähemmistöhin kuuluvat ihmiset  vaikuttavat muihin niin vahvasti, vaikka kyse ei ole heidän elämästään/suuntautumisestaan? Ehkä tämä on se syy, miksi en paljoa ole huudellut suuntautumisestani. Varsinkin uskovaisten piireissä mahdollisesti olisi tullut vain paskaa niskaan, joten olen pysynyt hiljaa.

Mielestäni jokainen ihminen on arvokas.