tiistai 3. heinäkuuta 2018

Erityisherkän erilaisuus?


Erityisherkkyys ei ole sairaus tai diagnoosi. Erityisherkkien ihmisten kokemukset omasta herkkyydestään vaihtelevat. Herkkyydestä voi olla sekä hyötyä että haittaa. Erityisherkät kuormittuvat muita helpommin esimerkiksi kiireestä, melusta ja negatiivisesta ilmapiiristä.

Suomessa yleisesti tiedetään erityisherkkyydestä melko vähän. Silti erityisherkkiä on n. 20% väestöstä.
Tietoja ja faktoja löytyy, jos vain haluaa. Silti ihmiselle, joka ei ole koskaan kuullutkaan erityisherkkyydestä, voi se olla hämmentävää eikä hän välttämättä ymmärrä miksi joku ihminen on niin herkkä tietynlaisille hajuille/tuoksuille, liialliselle melulle tai muille aistiärsykkeille.

Syvällinen tiedon prosessointi
Erityisherkkä ihminen käsittelee havaintoja ja tietoa syvällisesti. Hän miettii eri vaihtoehtoja, vertaa tietoa aiempaan tietoon tai kokemuksiin ja yhdistää ulkoiset ja sisäiset havainnot kokonaisuudeksi.
Kuormittumisalttius
Erityisherkkä ihminen stressaantuu liiallisesta aistimus- tai tietomäärästä. Monipuolinen,  intensiivinen tai pitkäkestoinen tapahtuma voi viedä hänen voimansa, jotka palautuvat lepäämällä, rajaamalla aistimuksia tai poistumalla tilanteesta.
Vahva eläytymiskyky
Erityisherkän ihmisen tunteet ja tuntemukset voivat olla voimakkaita. Hänellä on kyky liikuttua, vaikuttua ja asettua toisen asemaan helposti.
Tarkka havainnointikyky
Erityisherkän ihmisen aistihavainnot ovat hienovaraisia. Hän tarkkailee sekä ympäristöään että sisäisiä kokemuksiaan, ja tekee niistä tarkkoja havaintoja. Herkän aistit eivät kuitenkaan ole paremmat kuin muilla, vaan kyseessä on hermoston herkkä reagointi.
Erityisherkkä sain tietää olevani, kun luin artikkelin erityisherkkyydestä. Ymmärrän myös, että omilla diagnooseillani, kuten paniikki ja ahdistushäiriöllä on oma lusikkansa tässä sopassa, mutta erityisherkkyys on sellaista, mikä ei ole riippuvainen muista sairauksista ja joka voi mahdollisesti vain vahvistaa muiden diagnoosien tuomia haittoja.  Ennen diagnooseja minua kiusattiin koulussa erilaisuuteni vuoksi. Lue lisää kiusaamisestani täältä.






Olen ihminen, joka ei kestä liikaa melua. Pahimmillaan imurin ääniastioiden kolahtelu, remonttiäänet tai pelkästään jo liian kova meteli ulkona (autot yms) voivat aiheuttaa minulle tilanteen, josta on joko päästävä heti pois tai jos itse olen melun aiheuttaja, lopetettava ja jätettävä tekeminen hetkeksi, kunnes taas koen pystyväni jatkamaan kokematta tilannetta liialliseksi itselleni.

Silloin kun on liikaa melua, koen että melu menee "suoraan aivoihin" eli tuntuu, että pää räjähtää ja jos en pysty hallitsemaan itse melutasoa, pitää lähteä paikalta pois tai seurauksena voi olla liiallisten aistiärsykkeiden myötä paniikkioireilua tai paniikkikohtaus. Erityisherkkyys luultavammin vain vahvistaa paniikkioireitani, sillä kehoni reagoi asioihin niin paljon herkemmin. Olen nyt tietoinen, että pelkästään normaalista paniikkihäiriöstä ei ole kyse, vaan erityisherkkyydestä myös. Kun lapsena minuun "sattui" kaikenlaiset äänet, mitä mainitsin, en ollut tietoinen erityisherkkyydestäni. Erityisherkkyys on siis saattanut olla minulla jo lapsesta asti.

Olen hajuille myös herkkä, ollut lapsesta asti. En pelkästään sen takia, että ne aiheuttavat minulle liian voimakkaina päänsärkyä, vaan myös siksi että hajut voivat aiheuttaa minulle pahan olon tunnetta ja koen tämän liiallisena itselleni. Pyrin parhaani mukaan välttelemään esimerkiksi hajuvesiosastoa kaupoissa, tai tupakan hajua.


Negatiivinen ilmapiiri vie voimia. Tarvitsen aikaa itselleni, mutta yksinolo on minulle usein vaikeaa ahdistuksen ja paniikkioirelun myötä. Herkkänä ihmisenä koen muiden negatiiviset kommentit, vaikka ne eivät edes koskisi minua, voimia vievänä. Syyllistän itseäni asioista, jotka eivät ehkä edes koske minua tai eivät ole minun syytäni. Jos ympärilläni on paljon riitoja tai negatiivisuutta, se on raskasta.

 Jos jollakin ystävistäni on huono päivä ja hän purkaa sitä minulle, otan taakan itselleni ja koen väistämättä samoja fiiliksiä kuin ystäväni. Kykyni ottaa toisten murheet ja huolet itselleni, on minulle turmiollinen. Olen ihminen, joka pystyy samaistumaan toisen tuntemuksiin ja fiilikseen täysin. Omien murheideni ja vaikeuksien lisäksi siis kannan muidenkin vaikeuksia sisälläni, tahdoin sitä tai en. Tämä lisää masennusta ja ahdistusta. 

Positiivinen ilmapiiri vaikuttaa minuun usein positiivisesti myös, ja saan siitä voimia. Vaikka olisin onneton, positiivisuudella on minulle tosi iso merkitys  ja se on minulle voimavara vaikka en itse henkillökohtaisesti pystyisikään tuntemaan yhtä suurta iloa kuin muut.

Musiikki aiheuttaa minussa vahvoja tuntemuksia. Oli oma olotilani mikä vain, biisit voivat saada minut itkemään. Itken elokuvia katsoessani tai jos kirjassa tapahtuu jotain pahaa tai sellaista, mikä koskettaa. Olen herkkä itkemään myös silloin, kun itkuun ei oikeasti olisi syytä. Itkuherkkyys  vahvistuu, riippuen masennuksen "vaiheesta" tai olotilastani muuten. Koen tarvetta itkeä välillä, sillä muutoin tuntuu että tunteeni patoutuvat. Sosiaalisia tilanteita välttelen parhaani mukaan. Paniikkioireilujeni takia myös, mutta myös siksi että rauhottomuus ympärilläni on joskus vain liikaa kestettäväksi ja se vain ärsyttää minua. Olen siinä mielessä hassu ihminen, että minun pitää saada olla rauhassa, mutta en kestä yksinäisyyttä paljoa. Kuten en kestä sosiaalisuuttakaan määräänsä enempää, toki riippuu tilanteesta, ja ihmismäärästä.

 Koen, että vesi on elementtinä semmoinen, joka tuo rauhan ja rennon olon sydämeeni. Kaipaan aika ajoin järven tai meren rannalle. Kun voi vain kuunnella rauhallista veden liplatusta, se rentouttaa. Stressi helpottaa ja ajatukset kulkevat erilailla. Hengitys on helpompaa kun on rauhallinen ympäristö, oli se mikä vain. 

Avasin sanaisen arkkuni erityisherkkyydestä, ja mitä se minun kohdallani on. Omat diagnoosini, kuten paniikkihäiriö, masennus sekä ahdistushäiriö, ihmisten ja sosiaalisten tilanteiden pelko, vaikuttavat myös, mutta erityisherkkyys osaltaan lisää oireitani.

Erityisherkkyydestä täältä lisää

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Piristä kommentilla ♥