Voiko unelmista tulla totta?

Tuntuu vähän siltä, kuin eläisi menneisyyttään uudestaan. Kirjoitan siis kirjaa, jossa kerron menneisyydestäni kiusattuna. Huomannut tässä, että joudun pakottamaan itseni kirjoittamaan asiat niin, miten ne oikeasti olivatkaan. Kaikkea kun en ole blogini kirjoitukseen Menneisyyden varjot kertonut. Blogista olisi tullut liian pitkä ja olen ajatellut että kirjani tulisi suuntautumaan enemmänkin nuorille/aikuisille ja netissä kun kirjoitukseni voi löytää pieni lapsikin, vaikka tokihan se on epätodennäköistä. Kirjassa käytän hyväkseni omia blogikirjoituksiani, jotta alku ei olisi niin hankala. Vaikeaksi kaiken tekee se, että noista kirjoittamistani tapahtumista tulee taas niin tosia minulle, että en pysty kerralla kirjoittamaan paljoakaan ilman, että alan itkemään ja ahdistun. Olen tajunnut nyt oikeasti, kuinka rankkaa tuo kaikki minulle on ollut. Ja mitä kiusaamisestani on seurannut.

Pieni teko, suuri apu

Miten auttaa toista, kun ei itsekään jaksa? Auttaminen voi tarkoittaa monia eri asioita. Jotakuta lohduttaa tieto siitä, että joku oikeasti välittää. Toinen taas tarvitsee muiden tukea ja apua. Jokainen meistä on varmasti toivonut, että joku auttaisi. Saanut apua, tai auttanut. Pienikin teko voi piristää sekä omaa, että toisen mieltä. Auttaminen ei välttämättä ole helppoa, jos autettava osapuoli ei halua apua tai ei ymmärrä tarvitsevansa apua.

Erityisherkän erilaisuus?

Erityisherkkyys ei ole sairaus tai diagnoosi. Erityisherkkien ihmisten kokemukset omasta herkkyydestään vaihtelevat. Herkkyydestä voi olla sekä hyötyä että haittaa. Erityisherkät kuormittuvat muita helpommin esimerkiksi kiireestä, melusta ja negatiivisesta ilmapiiristä.